Jotta jaksaisimme tulevien työhönliittyvien muutosten ja haasteiden parissa meidän täytyy opetella uusia tapoja suhtautua työntekoon ja ajatella työtämme. Työnohjaaja auttaa ohjattavaa katsomaan itseään ja työtään selkeämmin, jotta hän näin helpommin saavuttaa työlle asetetut tavoitteet. Työnohjausta käytetään oman työn uudelleenarviointiin ja muuttamiseen, jolloin työidentiteetti ja työrooli selvenevät. Näin työ tuntuu mukavammalta ja hallinnan tunne vahvistuu.
Työnohjaus antaa ulkopuolisen näkökulman työyhteisön tilanteeseen ja kehitykseen. Työntekijöiden resursseja hyödynnetään paremmin jolloin jaksaminen ja stressinsietokyky paranevat. Kun asetetut tavoitteet selkeytetään, toiminnan sujuvuus ja tulos paranevat. Työnohjausta käytetään myös organisaatioiden kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin lisäämiseen.
Työnohjaus sopii myös ongelmanratkaisuun, ristiriitojen käsittelemiseen sekä esimiesten, johtoryhmien ja johtajien haasteiden tutkimiseen ja työstämiseen. Työnohjauksen ansiosta vapautuu energiaa olennaisten asioiden hoitamiseen.
Kenelle?
Ihan kaikille! Työntekijöille, projektinvetäjille, eksperteille, HR-ammattilaisille, esimiehille, johtajille.
Miten?
Työnohjaus on pitkä prosessi joka vaatii aikaa ja sitoutumista. Työtä tehdään aina vaitiolovelvollisuuden velvoittamana ja luottamuksellisissa foorumeissa. Tärkein metodi on keskustelu ja reflektointi.
Suomen työnohjaajat ry >
Pyrkimys on nähdä yritys tai organisaatio kokonaisuutena ja ohjata asiakasta tietoisuuteen ja kehitykseen sekä auttaa mahdollisten ongelmien ratkaisussa. Konsultointi on interaktiivinen tavoitteeseen tähtäävä työskentelytapa, jonka tavoite on organisaation tai yrityksen toiminnan ja tehokkuuden parantamisen kannalta oleellinen jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Hyvä, nopea ja monipuolinen viestintä sekä avoimuus ja läpinäkyvyys ovat esimerkkejä toimivan ja oppivan organisaation keskeisistä tavoitteista. Yhdessä työstämme yrityksen tai organisaation toimintaa, perustehtävää, tavoitteita, strategiaa ja tehokkuutta, jotta resursseja hyödynnettäisiin optimaalisesti ja näin myös tulokset paranevat.
Konsultoinnin tarve voi syntyä myös työyhteisön kehittyessä, arviointiavun tarpeesta, kriisi- tai ristiriitatilanteista, ongelmista muutos- tai ryhmädynamiikassa tai johtajuustavoissa.
Miten?
Konsultointiprosessi perustuu aina asiakkaan tarpeisiin ja tavoitteisiin ja on luottamuksellista toimintaa.
